Erilaisia ihmiskäsityksiä

1&2)
Mainituista ihmiskäsityksistä vetoavin on eksistentialismi, sillä itse ajatus siitä, että yksilö voisi muokata itseäänsä haluamallaan tavalla on vetoavaa. Vaikka eksistentialismi kuulostaakin hyvältä, karu totuus on kuitenkin, että se ei pidä paikkaansa. Mielestäni yksilön ihmiskäsitys on yhteiskunnan luomaa, joka muokkautuu mm. kulttuurin ja kasvuympäristön perusteella. Olen siis relativismi.

3)
Ihmiskäsitysten vahvuudet ja heikkoudet

Vahvuudet:

Relativismi:
- Fakta: "Yksilö kaipaa sosiaalista hyväksyntää", jolloin yhteiskunta muokkaa yksilöä.
- Fakta: "Ihmiskäsitys muokkautuu kulttuurin ja kasvuympäristön perusteella".

Naturalismi:
- Fakta: "Ihminen koostuu geeneistä ja on luonnollinen olento".
- Fakta: "Lisääntyminen on voima, joka ohjaa ihmisen käyttäytymistä".

Eksistentialismi:
- Ihmisellä ei ole "essentiaa".

Essentialismi:
- Fakta: "Järki -> rationaalisuus".

Heikkoudet:

Naturalismi:
- Ihminen ja eläin luokiteltu samaan luokkaan.
- Usko yliluonnolliseen.

Eksistentialismi:
- Ristiriidassa relativismin kanssa (Fakta: Ihmiskäsitys muokkautuu kulttuurin ja kasvuympäristön perusteella).

Essentialismi:
- Ajattelu, että ihminen ei voi muuttaa itseään.
- Ajattelu, että ihminen ei voi vaikuttaa olemassaoloonsa.

4)
Uskon väitteen "Ihminen toimii aina itsekkäästi" kuuluvan naturalismiin, sillä itsekkyys on mielestäni geeneihin jäänyt itse- tai laumasuojeluvaisto.

Ihmiskäsitys (Dogville)

1. Elokuvassa korostettiin naturalistista ajattelutapaa, sillä Grace oli koko elokuvan ajan viettiensä vietävissä. Elokuvan alusta asti Grace ei kieltäytynyt (eikä voinut kieltäytyä tilanteensa takia) yhdestäkään pyynnöstä, joka johti myöhemmin siihen, että Dogvillen kyläläiset alkoivat käyttää Gracen hyvyyden/tilanteen hyväkseen. Elokuva kertoi selkeästi, että jopa lämmin sydämmellisintä ihmistä voidaan muokata murhaajaksi tietyissä olosuhteissa. Jos olosuhteet olisivat olleet erilaiset ja Gracella olisi ollut enemmän valinnanvaraa, niin idealismi-rationalismi ajattelutapa olisi sopinut tilanteeseen paremmin.

2. Mielestäni oli mielenkiintoista miten Grace arvosti elokuvan n. puolessavälissä Ma Gingeristä ostamiaan maljakoita(fugirines), vaikka hän ei olisi edes ajatellut ostavansa niitä, kun hän asui vielä kaupungissa. Samalla muuttui myös Gracen ihmiskäsitys. Elokuvan alussa Grace uskoi ihmisten hyvyyteen, mutta hänen ihmiskäsityksensä muuttui, kun hänen naiivisuutensa käytettiin hyväksi. Grace oppi Dogvillen asukkaiden käytöksestä, että kukaan ei auttanut häntä hyvyydestään, vaan itsekkyydestään (kaikki halusivat jotain vastineeksi avuliaisuudestaan).

3. Chuckilla on hyvä pointti, sillä ihminen on luonnostaan ahne. Ahneutta ei kuitenkaan voida mitata paikan mukaan, vaan se riippuu yksilöstä, toinen on ahneempi kuin toinen. Tämän todistaa myös: "Grace: That's why you wanted to get rid of me... because you can't stand that l remind you of what it was you came here to find", jolla Grace ymmärrykseni mukaan tukee yllämainuttua perusteluani.

Ihminen toimii aina itsekkäästi

Moraaliteorian mukaan ihminen toimii aina itsekkäästi, toteuttaakseen omat tarpeensa. Eräs palomies saattaa uhrata itseään pelastaakseen toista ihmistä, jolloin palomies ajattelee itsekkäästi jättämällä ajattelematta omia läheisiään tai tähtäämällä mielihyvään. Suurin osa moraaliteorian esimerkkejä, jotka tapahtuu kahden tai enemmän ihmisen välillä ovat yksinkertaisesti selitettävissä: "Hän teki sen oman mielihyvän saavuttamiseksi".
Jos tämä moraaliteoria on totta, niin miten meillä voi olla käsitys epäitsekkyydestä? Silloin itse teon käsitys pitäisi olla itsekkyys, mutta sana teko on kuitenkin lajiteltu kahteen eri ryhmään: itsekkyyteen ja epäitsekkyyteen. Tarkoittaako se sitten että jokaisessa itsekkäässä teossa on myös epäitsekkyyttä ja toisinpäin?

Yhden teon koostuvan epäitsekkyydestä ja itsekkyydestä kumoaa moraaliteorian ymmärrettävyyden ja se aiheuttaa samalla ristiriitaisuuksia teoriassa, jolloin tämä näkemys moraalin luonteesta on hylättävä pelkästään näitten perustelujen takia.